Eesti Ratsaspordi Liit
   
           
 
Aloitussivusi »                                                      
 
Etusivu
Uutiset
Artikkelit
Kati Murutar
Pistetilanne
Tapahtumakalenteri
Yhteydenotto








 
 
ARTIKKELIT » Mikael ”Mikko” Forstén


Lapsuus – nuoruus

Mikko vietti onnellisen lapsuuden Helsingissä Oulunkylän ja Itä-Pakilan rajalla. Pikkupoikana hän oli enemmänkin villikko kuin viilipytty.


- En kuulemma pysynyt hetkeäkään paikallani, koko ajan piti touhuta jotain, positiivisessa mielessä. Näin minulle on ainakin kerrottu.

Ratsastukseen nuorimies tutustui ensi kertaa kauniimman sukupuolen houkuttelemana Ponihaassa.

- Tapasin lastenohjelmassa äitini tuttavaperheen tyttären. Kun tämä tyttö ratsasti, niin minunkin piti alkaa. Varmaan siinä oli ideana joku vaikutuksen tekeminen tyttöön. Olin silloin varmaankin kuusi tai seitsemän, Mikko hymyilee.

Kilparatsastajaksi

Ponihaassa Mikko ratsasti jonkin aikaa, mutta varsinainen harrastus alkoi Tuomarinkylän ratsastuskoulussa 11-vuotiaana. Paikkaa pitäneellä Aallon perheellä ja SM-tasolla kilpailleella ratsastuksenopettaja Markku ”Make” Nymanilla oli suuri merkitys nuorelle ratsastajalle, sillä Tuomarinkylän kilpailutoiminta oli aktiivista, nuoria rohkaistiin radoille ja heidän käyttöönsä annettiin ratsastuskoulun hevosia.

- Olin ratsastanut vasta puoli vuotta, kun pääsin jo osallistumaan ensimmäisiin seura- tai piirikisoihin. Kävimme ylipäänsä paljon kilpailemassa ratsastuskoulun hevosilla Ruskeasuolla ja muualla. Ensimmäinen merkittävä juttu minulle oli, kun osallistuin 14-vuotiaana ratsastuskoulun hevosella Santahaminan kansallisten kilpailujen avoimeen ja satuin voittamaan. Se oli uskomaton aloitus, josta innostus lähti kasvamaan.

Mikko sai ensimmäisen oman hevosensa 15-vuotiaana. Niihin aikoihin myös Helsingin Kilpatalli aloitti toimintansa.

- Kyra Kyrklund piti koulutunteja ja Tom Gordin estetunteja, joten heti aluksi parasta mahdollista valmennusta, mitä Suomessa oli silloin tarjolla.

Gordinilla oli tärkeä asema Mikon kehittymisessä kilparatsastajaksi, hänen ohellaan nuorta ratsastajaa luotsasivat kansainväliset valmentajat Jan-Olof Vannius ja Daan Nanning.

Mikko oli aktiivinen urheilija ja kilpaili ratsastuksen ohella juniorina menestyksekkäästi SM-tasolla sekä jalkapallossa että alppilajeissa, joissa hän loukkaantui 17-vuotiaana. Näihin aikoihin Mikko teki päätöksen satsata juuri ratsastukseen.

- Syytä tähän olen pohtinut itsekin, en ole siitä aivan varma. Loukkaantuminen vaikutti sikäli, että en vähään aikaan pystynyt treenaamaan muita lajeja, satulassa istuminen onnistui helpommin. Isolta osalta päätös johtui kuitenkin siitä, että muissa lajeissa kehityksen kaari ja urheilijan aktiivinen aika on paljon lyhyempi kuin ratsastuksessa, jossa uraa ja kehittymistä voi jatkaa huomattavasti pidempään, Mikko sanoo.

Maailmalle

Matemaattisesti lahjakas nuorukainen aloitti opiskelun Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta ratsastusurheilu vei voiton ja Mikko suuntasi maailmalle 23-vuotiaana.

Yli vuoden kestänyt pesti legendaarisen esteratsastaja Paul Schockemöhlen tallilla Saksassa oli tärkeä oppimiskausi nuorelle kilparatsastajalle. Mikko jäi asumaan pysyvästi Saksaan ja Hollantiin, mutta hän palasi useina kesinä Suomeen.

Hän teki tiivistä yhteistyötä Anneke von Frenckell-Mikkolan kanssa vuosina 1998–2003 ja kilpaili kesäkausilla useilla tämän hevosilla menestyksekkäästi mm. SM-kisoissa ja GP-sarjassa. Mikko onkin viisinkertainen Suomen mestari esteratsastuksessa sekä moninkertainen rankingvoittaja.

Vuonna 2003 Mikko ja tämän tuore avopuoliso Noora Pentti suuntasivat yhdessä Eurooppaan ja pidettyään tallia vuokratiloissa Saksassa he siirtyivät Hollantiin Guttecoveniin, mistä Noora osti hollantilaisen tunnetun estevalmentaja Henk Noorenin tallin uudeksi, pysyväksi asemapaikaksi. Nooren avusti pariskuntaa valmentautumisessa paljon etenkin Guttecovenin alkuvuosina.

Elämää Guttecovenissa

- Hevosia ajatellen en tiedä missä olisi paremmat olot treenata. Meillä on ratsastushalli, loistava ulkokenttä ja derbykenttä, laukkarata, kävelytyskone, juoksutuspaikka, jumppasarjapaikka, hyvät nurmikkolaitumet. Jos ei saa tuloksia aikaiseksi, se ei ainakaan johdu siitä, että harjoitusolosuhteet olisivat huonot, Mikko sanoo.

Päätalliin mahtuu 27 hevosta. Sen ohella on kaksi pienempää kolmen hevosen tallia, jotka ovat lähinnä valmentautumaan tulevien ratsastajien hevosille ja muuhun tilapäiskäyttöön. Jokaisella hevosella on oma, huolella suunniteltu valmennusohjelma ja viikkotreenisuunnitelma. Toiminnassa painotetaan hevosten hyvinvointia ja terveyttä.

- Yritämme että asiat olisi tehty hevosten kohdalta mahdollisimman hyvin ja oikein, Mikko toteaa.

Mikon ratsastustyyli on kaiken hänen 20 vuoden varrella oppimansa summa, synteesi, jossa on mukana aineksia mm. klassisesta saksalaistavasta sekä kevyestä ja modernista, George Morrisin kehittämästä amerikkalaistyylistä. Hänen omaa tapaansa leimaa keveys ja herkkyys.

- Korostan ratsastuksen keveyttä. Pyrin siihen, että hevonen on todella kevyt sekä kädelle että jalalle ja että sillä on oikean tasapainon ja muodon kautta mahdollisuus vastata apuihin herkästi. Hevosen pitää työskennellä oikeilla lihaksilla rennosti. Uskon että tällä tavoin ratsastettuna hevonen pysyy virkeänä sekä fyysisesti että henkisesti.

Mikolle hevosen valmentaminen on palkitsevaa myös siksi, että hän on eläinrakas ja välittää aidosti kilpakumppaneistaan.

- On uskomaton tunne, kun kehittää itsensä ohella toista olentoa siinä samassa. Ylipäänsä tykkään eläimistä aivan älyttömästi, kissoista, koirista, hevosista, kaikista. Jo ihan pienenä poikana opetin kanan seuraamaan itseäni, Mikko nauraa.

Tallitiimissä on Mikon ja Nooran ohella 2-3 ratsastajaa, jotka myös hoitavat hevosia. Usein joukossa on joku nuori ja lupaava ratsastaja Suomesta, joka työn ohella valmentautuu paikan päällä. Henkilökunnassa on myös 4-5 kokenutta hevosenhoitajaa, heistä osa seuraa mukana myös kilpailumatkoille.

Mikon ja Nooran viikko-ohjelma ei juuri vaihtele.

- Maanantaista keskiviikkoon ratsastamme aamuyhdeksästä kolmeen, neljään asti. Torstaista sunnuntaihin olemme kilpailuissa, itse olen välillä auto- ja välillä hevoskisoissa.

Kilpahevoset
Mikon ykkösratsu, Isaaq du Jonquet, 12-vuotias selle francais -ruuna, on kärsinyt kavio-ongelmista ja se palasi kilparadoille vuosi sitten puolentoista vuoden tauon jälkeen.

- Iisakilla on valtavasti kapasiteettia. Vaikeuksia teettää, että sen hyppytekniikka ei ole todellakaan ihanteellinen. Jos sen hypystä ottaa valokuvan, hyvin harvoin siitä tulee sellainen, jonka haluaisi laittaa tauluksi seinälle. Iisakki on yritteliäs, se pyrkii olemaan esteillä todella varovainen ja sillä on valtavasti kapasiteettia, näillä ominaisuuksilla se kompensoi tekniikan puutettaan, Mikko kiittää hevosta.

Toinen huippuratsu, 15-vuotias Skybreaker, on ollut Mikon ratsuna mm. EM- ja MM-kilpailuissa. Hevonen oli aika kehnossa kuosissa tullessaan Mikolle ja Nooralle, mutta toipunut kisakuntoon huolellisella hoidolla.

- Kun se tuli meille, sillä oli jo paljon kilometrejä alla eivätkä niin kovin hyviä ne kaikki kilometrit. Onneksi olemme saaneet sen takaisin urheiluun ja ladulle. Pyrimme käyttämään sitä kilpailuissa aika säästeliäästi sen iän puolesta. Se on luonteeltaan myös aivan fantastinen, se yrittää aina parhaansa, vaikka kaikki ei olisikaan aivan hyvin, joten siitäkin syystä haluan säästää sitä. Kutsumme sitä opaksi, mikä tarkoittaa paikallisesti isoisää, ja kohtelemme sitä kaiken kaikkiaan kuin vanhempaa herraa, Mikko kertoo.

Mikon ja Nooran suunnitelmana neljä vuotta sitten oli hankkia muutamia, kokeneita hevosia, joilla pääsi suoraan kilpailemaan suuria kansainvälisiä luokkia ja hankkia sen jälkeen pääsääntöisesti nuoria, lupaavia ratsuja, jotka he itse kouluttavat itse GP-tasolle. Nyt näyttää, että ratkaisu oli menestys.

- Vanity, joka hyppäsi nyt karsintaluokan maailmancupin osakilpailussa Amsterdamissa, on ensimmäisiä hankkimiamme nuoria hevosia, sen lisäksi tallissa on myös useita muita todella lupaavia hevosia.

- Aion tehdä Bordeaux’ssa samoin kuin Amsterdamissa eli Vanity saa hypätä perjantain maailmancupin karsintaluokan. Tavoitteena on saada Bordeaux’sta muutama piste, että paikka Göteborgiin varmistuisi. Kauden varmasti tärkein kisa on maailmancupin finaali, jos sinne päästään.

Maailmancupin osakilpailun voitto oli Mikolle 20 vuoden suuri unelma, mikä on seuraava?

- Seuraava iso juttu olisi olla maailman rankingissa 30 parhaan joukossa. En unelmoi sellaisesta, mistä ajattelen, että se on vain unelmaa. Unelma on minulle tavoite, joka on kova ja vaikea, mutta mahdollinen saavuttaa. Nyt on tärkeintä, että hevosvalinnat ovat olleet onnistuneita ja hevoset pysyvät terveinä.

Autourheilu

Mikko kilpailee aktiivisesti autourheilussa, tänä vuonna suunnitelmissa on osallistuminen FIA GT-sarjaan. Hän ajoi Porsche Mobil 1 Supercup -sarjan viime vuonna ja osallistui vuotta aikaisemmin Formula Renault-sarjaan.

- Reilu vuosi sitten hevostilanne näytti aika synkälle. Olimme tehneet mittavia panostuksia ja taukoamatta töitä, uhranneet monella osa-alueella elämässä, mutta silti tuntui ettemme millään saa aikaan tulostasoa, joka edes jollain tavalla vastaisi panostustamme. Kahdenkymmenen vuoden pään seinään hakkaaminen toi pettymisen, kyllästymisen - mikä nyt olisi oikea sana. Olin aika täynnä, Mikko sanoo.

Kilpa-autoilu toi elämään uutta potkua.
 
- Olin silloin todella innoissani ajamisesta ja päätin ajaa vuoden tai kaksi tosissani. Tiesin samalla, että tallissa on nuoria hevosia, jotka tarvitsevat juuri sen vuoden tai kaksi noustakseen kansainväliselle tasolle. Päätin nauttia ajamisesta ja otin paineet pois ratsastuksesta. Tämä teki sen, että pystyin myös toisella tavalla treenaamaan ja nauttimaan ratsastuksesta, kun paineet eivät olleet liian kovat.

Ensi kesänä FIA GT -sarjan viikonloput ovat miehen kisakalenterissa ykkössijalla.

- Vuoteen jää kuitenkin vielä 40 viikonloppua kilpailla hevosilla. Autourheilu on antanut hyvän fiiliksen ja kun hevoset ovat toimineet, olen ollut viime syksystä lähtien motivoituneempi kuin pitkään aikaan.

Mikko ja Noora

Mikon avopuoliso Noora on kansainvälisen tason kilparatsastaja, joka on työskennellyt todella ankarasti ja kehittynyt todella taitavaksi. Miten sujuu kahden kilpakumppanin yhteiselo?
 
- Meillä menee erittäin hyvin. Yhteinen kilpailemisemme ei ole kummankaan mielestä aiheuttanut mitään kitkaa välillemme. Olemme voineet olla täysillä toistemme tukena ja auttaneet toisiamme joka kohdassa, Mikko sanoo.
 
- Toisaalta tämä on sellainen laji, että jos toinen pariskunnasta olisi niin sanotusti normaalielämässä kiinni, elämä ja suhde voisi olla aika koetuksella. Huipulla ratsastavan kumppanin pitää olla asiassa mukana tai se on hyvin, hyvin vaikea yhtälö.

Noora arvostaa Mikon ratsastajana korkealle.

- Hän on hirvittävän taitava, kylmähermoinen, täsmällinen, osaa mukautua ratsastamaan hyvinkin erilaisia hevosia. Pitkän kokemuksensa puolesta hänellä on paljon näkemystä ja pitkäjänteisyyttä hevosten eteenpäin viemisessä.

Tärkeät asiat
 
Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässä?

- Terveys, onnellinen perhe-elämä ja ystävät, Mikko listaa. - Vasta sen jälkeen tulee urheilu ja muu.
 
Elämän suola?

- On tärkeää pystyä elämään ja tekemään asiat niin, että säilyy hyvä fiilis. Minulle tärkeää on voittaminen, jatkuva oppiminen, sellainen tekeminen missä joutuu keskittymään ja paneutumaan täysillä. Haasteet ja niiden voittaminen on ehdottomasti juttuja, jotka saavat minut innostumaan ja pysymään käynnissä.


Read comments (0)


Name    E-mail   
Koodi    

 
 
 
Lisää ilmoitus
Palaute
Ostetaan
Työpaikat


UUTISET

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 51  »

Esteratsastuksessa seitsemän MM-ehdokasta  »

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 50  »

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 49  »

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 48  »


VANHAT UUTISET >

 

Hucki jõesaun

Salman Shoisi kella- ja kullapood

ESHKS

ratsutori

http://arnoya-ari.blogspot.com/

HorseTV

http://www.ultraheli.ee/

Noorhonuste Tšempionaat