Eesti Ratsaspordi Liit
   
           
 
Aloitussivusi »                                                      
 
Etusivu
Uutiset
Artikkelit
Kati Murutar
Pistetilanne
Tapahtumakalenteri
Yhteydenotto








 
 
ARTIKKELIT » Psyykkisen valmennuksen vaikutus kilpailusuoritukseen


Psyykkisen valmennuksen vaikutus kilpailusuoritukseen

 

Ratsastus on taitolaji, jossa ratsastajan fyysisen kunnon vaikutus suoritukseen on moneen muuhun urheilulajiin verrattuna vähäinen. Ainoastaan kenttäratsastuksessa ratsastajan ja hevosen kunnon täytyy olla erityisen hyvä.

Tärkeimpiä muuttujia kilpailusuorituksessa ovat taito ja ratsastajan psyykkinen tila. Useat kilparatsastuksen pariin hakeutuneet  ovat psyykkeeltään vahvoja ja siten ehkä tyypillisiä kilpaurheilijoita.

 Kilpaurheilijoiksi eivät hakeudu taitavimmat vaan ne joiden psyyke kestää kilpaurheilun tilanteet ja paineet. Tämä on mielestäni asia, jota olisi syytä pohtia laajemminkin – miksi moni taitava urheilijan alku jää kilpaurheilusta jo aika aikaisessa vaiheessa pois esimerkiksi jännittämisen, pelkojen tai muun epävarmuuden vuoksi. Miksi valmentajat eivät osaa valmentaa niin, että myös psyykkinen osa urheilijaa kehittyy ja vahvistuu, että pelkoon suhtaudutaan oikein tai ohjata oppilaitaan psyykkiselle valmentajalle?

 Kun urheilija menestyy kisoissa taitojensa mukaisesti tai jopa paremmin, hänen psyykettään ei yleensä edes pohdita. Sitä ei edes pidetä osana kilpailusuoritusta vaan valmennuksessa ja harjoittelussa keskitytään pelkkään taito-osaamiseen. Vaikka psyykkinen valmennus voisi hänenkin kohdallaan parantaa keskittymistä, tuoda suorituksiin lisää varmuutta ja siten parantaa tulostasoa ja suoritusten laatua. 

 Psyykkisen valmennuksen avulla pystyy harjoittelemaan paljon lajissa vaadittavaa taitoa. Mielestäni ratsastuksessa tehdään liian paljon hevosta kuluttavaa toistoharjoittelua, koska mielikuvaharjoittelua ei osata käyttää. Hevoset ovat kalliita, ne kuluvat ja niitä ei kannata tarpeettomalla harjoittelulla kuluttaa.

 Kun urheilija menestyy kilpailuissa taitotasoaan heikommin, on sidosryhmille usein hyvin selvää, että se johtuu hänen psyykkeestään. ”Pää ei kestä”.. Yleensä kilpailusuoritusta haittaavaa psyykkistä olotilaa voi ammattitaitoinen henkilö korjata hyvinkin paljon. Urheilussa käytetään paljon NLP-tekniikkaa, jossa vaikutetaan mielikuvia muuttamalla korjataan ihmisen fyysisiä toimintamalleja. Mielikuva ohjaavat toimintaamme ja niitä muuttamalla voimme muuttaa reaktioitamme erilaisiin tilanteisiin.

 Urheilija saattaa pelätä. Hänellä on syystä tai toisesta sellaisia negatiivisia mielikuvia, joissa lopputuloksena on onnettomuus. Se voi johtua jostain mitä hänelle on todella tapahtunut tai jostain mitä hän kokee että voi tapahtua. Hän toimii mielikuviensa ohjaamana niin, että usein jotain myös todella tapahtuu – hän siirtää sen negatiivisen toimintamallin ts epävarmuuden ja pelon omaan  suoritukseensa ja tekee sitten sen mitä pelkää. Hevonen on hyvin herkkä aistimaan ratsastajan tunnetiloja ja muuttuu helposti yhtä epävarmaksi. Pelko kertaantuu yleensä pahemmaksi ja vaarallisemmaksi. Psyykkinen valmentaja auttaa urheilijaa vaihtamaan sen negatiivisen huonon mielikuvan pois ja korvaamaan sen hyvällä – sellaisella mielikuvalla, jossa hän ratsastaa oikein, turvallisesti ja onnistuu.

 Mielikuvan korjaaminen edellyttää, että pelko on aiheetonta. Jos pelkoon on todella aihetta, mielikuvaa ei saa lähteä korjaamaan. Silloin voi todella sattua. Pelko voi olla todellinen, jos olosuhteet tai hevonen ovat todellakin vaaralliset. Silloin pelko suojelee urheilijaa ja on perusteltua.

 Urheilijalla voi olla vahva voittamisen tahto ja mielikuva voittamisesta tai muille näyttämisestä, hän lähtee radalle voittamaan/ näyttämään. Se mielikuva ei tue suorittamista ja hän hyvin todennäköisesti epäonnistuu radalla. Hän ajattelee suorittaessaan voittoa, eikä itse suoritusta. Vaikka voittaakseen  tarvitsee tehdä ensin hyvä suoritus.

Psyykkinen valmentaja autaa urheilijaa luopumana voittamisen tai näyttämisen mielikuvasta ja korvaamaan sen hyvän suorittamisen mielikuvalla.

 Nuorella urheilijalla on sidosryhmien paineita. Epäonnistumisen pelkoa. Vanhemmat haluavat tuloksia, kilpakumppanit epäonnistumisia, lajiliitto näyttöjä, mahdolliset sponsorit positiivista näkyvyyttä, valmentaja kehittymistä – jos heitä on useampia, vaativat he ehkä jopa erilaisia ristiriitaisia asioita.. Usein paineiden lataajat eivät edes ymmärrä vaikeuttavansa urheilijan suorittamista.

 Paineita ei voi korjata mielikuvia vaihtamalla, ne ovat todellisia ja niitä  on opittava sietämään ja kääntämään ne hyödyksi, parantamaan suoritustasoa, ottamaan se viimeinen puristus irti.

 Paineet sekä negatiiviset että positiiviset tukevat hyvää suorittamista, jos ratsastajan psyyke ja taito ovat kohdillaan. Toisaalta jos taidossa tai psykkeessä on heikkoutta, paineet lisäävät epäonnistumisen riskiä

 On siis hyvin tärkeää valmentaa urheilija sekä taidollisesti että psyykisesti sille tasolle, että hän kykenee urheilemaan ja menestymään paineiden alla ja että hän pystyy niitä kestämään ja hyödyntämään.

 Taitojen ja kunnon painottaminen sekä niiden jatkuva mittaaminen voi alentaa merkittävästikin urheilijan psyykkistä suorituskykyä. Niiden toki tulee olla kunnossa, mutta niiden pitäminen painopisteenä voi olla kohtalokasta lopulliselle tavoitteelle.

Voittaakseen urheilijan tulee rakastaa urheilemista, motivaation on tultava tekemisestä ei tuloksista.

Hyvä valmentaja valmentaa kokonaisuutta. Kun kokonaisuus on kunnossa, urheilija voi keskittyä itse suoritukseen kaikkein parhaiten ja saada hyviä tasaisia tuloksia.

 Suoraan NLP yhdistyksen sivuilta:

 NLP =Neuro-Linguistic Programming

 jossa ihmisen mielen taitavaa toimintaa ja vuorovaikutusta mallittamalla on löydetty paljon uutta tietoa siitä, miten ihmiset toimivat tilanteissa, joissa he onnistuvat ja saavat aikaan hyviä tuloksia. NLP- tutkimusten tuloksena on löydetty uutta tietoa mm. niistä ajattelutavoista, tavoista käyttää mielikuvia, sisäistä puhetta ja kehoa, tavoista käyttää sekä ääneen puhuttua kieltä että kehonkieltä ja tavoista toimia, joilla eri alojen osaajat saavat aikaan hyvät tuloksensa.

 NLP tarjoaa käytännöllistä tietoa ihmisen mahdollisuuksista, käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksesta. NLP kertoo, kuinka hyvä kontakti luodaan ja kuinka vuorovaikutus sujuu, kuinka motivoidutaan myönteisesti, tehdään päätöksiä, opitaan, muutetaan kielteisiä kokemuksia, kuinka neuvotellaan onnistuneesti, jne. - Koska NLP on syntynyt mallittamalla ihmisten JO käytössä ja esillä olevia taitoja, eräs NLPn olennainen anti on omien koko ajan olemassaolevien (mutta ei- tietoisten tai automaattisten) taitojen tunnistaminen, jolloin ne voi saada tähänastista laajempaan käyttöön.

MITÄ NLP ON?

NLP on malli, jolla voi tutkia ja kehittää inhimillistä kommunikaatiota sekä tutkia ja tarvittaessa muuttaa reaktioita, ajattelua, taitoja tai tunteita. NLP on tutkimussuuntaus, joka selvittää, miten toimimme silloin, kun saamme systemaattisesti aikaan jonkun tuloksen (hyvän tai huonon). -NLP ei ole maailmanselitys, ideologia tms., joka kertoisi, kuinka asioiden pitäisi olla.

Laajasti ottaen NLP kuuluu kognitiivisen psykologian perheeseen. Kognitiivisessa psykologiassa tutkitaan sitä, kuinka ihmiset rakentavat kokemuksensa ja sisäisen maailmansa. NLP:n tutkimusmenetelmä, mallittaminen, on hieman erilainen kuin muilla kognitiivisilla suuntauksilla.

NLP keskittyy siihen, miten taitavuutta voidaan tarkastella 'tässä ja nyt'-rakenteena ja miten taitavuutta voidaan mallittaa: miten taidot voidaan purkaa auki sellaiseen muotoon, että ne voidaan opettaa muille. Tässä mielessä NLP on väline ns. hiljaisen tiedon tutkimiseen ja löytämiseen.

Kun perinteinen psykologia oli paljolti mitä-tietoa, NLP:ssä on löydetty paljon kuinka-tietoa. Esimerkiksi mitä-tiedossa sanotaan, että myönteiset tunteet auttavat oppimisessa ja kielteiset estävät oppimista, jää sanomatta, miten tämä tapahtuu, kuinka itse asiassa voi valita tunteensa.

NLP:tä on määritelty esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  1. NLP on subjektiivisen kokemuksen rakenteen tutkimista (ja ne välineet, joilla kokemuksen rakennetta muutetaan).
  2. NLP on taitavuuden tutkimista.
  3. NLP on asenne ja tutkimusmetodologia, joka tuottaa käytännöllisiä, toimivia menetelmiä.
  4. NLP on tutkimussuuntaus, joka tutkii vuorovaikutuksen ja kokemuksen rakenteen ja muuttumisen perusprosesseja.
  5. NLP sisältää laajan ja monimuotoisen joukon spesifejä menetelmiä, joilla voi olla vuorovaikutuksessa mielen ja toiminnan ei-tietoisten tasojen ja puolien kanssa - suhteessa itseensä ja toisiin ihmisiin.

 

N

Neuro = kokemukset prosessoidaan viiden aistin kautta hermoverkostossamme.

L

Lingvistinen = Kieli ja ei-sanalliset kommunikaatiojärjestelmät koodaavat, järjestävät ja antavat merkitykset neuraalisille malleille hermoverkossa.

P

Programming eli ohjelmointi = taito tunnistaa ja hyödyntää niitä erilaisia lopputuloksia tuottavia ohjelmia, joita hermoverkossa kieli ja muut kommunikaatiojärjestelmät ohjaavat. Taito suunnitella ja jäsentaa kommunikaatiojärjestelmien kautta ohjelmia hermoverkkoon.

 

 

 

 

 

 

 


Read comments (9)


Name    E-mail   
Koodi    

 
 
 
Lisää ilmoitus
Palaute
Ostetaan
Työpaikat


UUTISET

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 51  »

Esteratsastuksessa seitsemän MM-ehdokasta  »

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 50  »

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 49  »

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 48  »


VANHAT UUTISET >

 

Hucki jõesaun

Salman Shoisi kella- ja kullapood

ESHKS

ratsutori

http://arnoya-ari.blogspot.com/

HorseTV

http://www.ultraheli.ee/

Noorhonuste Tšempionaat