Eesti Ratsaspordi Liit
   
           
 
Aloitussivusi »                                                      
 
Etusivu
Uutiset
Artikkelit
Kati Murutar
Pistetilanne
Tapahtumakalenteri
Yhteydenotto








 
 
ARTIKKELIT » Hevosenhoitajat


Hevosenhoitajat eli "groomit" on hevosmaailman hiljaisia puurtajia. He kiertävät parrasvaloissa, mutteivät niisä näy. Mutta AINA, kaiken takana on hoitaja. Groomin homma on monen nuoren hevosihmisen haave: saa hoitaa hienoja hevosia, kiertää hienoila kisapaikoilla ympäri maailmaa ja olla koko ajan hevosten kanssa. Hevosenhoitajan elämä onkin melkein yhtä juhlaa(!!) - kaikkien haaveiden täyttymys! Kisahevoset ovat pääsääntöisesti kivoja ja fiksuja, puhtaita ja kokenenita maailmankansalaisia, jotka kävelevät yhtä odottavin ja positiivisin mielin lentokoneen konttiin kuin parkkihalliin, koska tietävät että edessä on uusi paikka ja uudet seikkailiut. Pitkä matka ei haittaa - sillä päämäärä on tärkein.  Kisahevoset ovat paljon enemmän maaailmankansalaisia kuin keskiverto suomalainen, jolle matka 200 km päähän vaatii valmisteluja..

Ja ne HEVOSET  siis NE hevoset ovatkin se taika, joka saa normaalin koulujakäyneenkin ihmisen lähtevavän hevossirkukseen - jättäen taaksen uraputken, väitöskirjat, sisätyöpaikat, säännölliset työajat, eläkkeen, sosiaaliturvan, ihmisoikeudet..
Se taika on melkoinen, sillä uhraahan ihminen elämänsä - niin elämä kuin sukulaiset kuin vanhat ystävätkin jäävät, sellainen tyttöjen muukailaislegioonia. Hevosissa on taikaa ja uskokaa tai älkää, mutta kisahevosissa sitä on vielä enemmän. Arka pakoeläin, joka seisoo rentona ja ylpeänä valonheitinten keskellä hirveässä metelissä ja tuijottaa onnellisena kaukaisuuteen, siinä vaan on taikaa. Tavan karvapallo olisi häipynyt just sinne kaukaisuuteen - eikä tullut koskaan takaisin, ei edes samaan suuntaan. Ja se ei ole tottumiskysymys - olen kuullut jonkun niinkin väittävän -  vaan SE vaan joko ON tai EI OLE - ihan kuten ihmisilläkin.

Joka vuosi satoja nuoria lähtee tai yrittää mukaan tähän kilpailusirkukseen, joka kiertää maailmaa (tai ainakin Eurooppaa + olympialaisia) tai sitten siihen porukkaan, joka pitää tallia pystyssä. Moni lähtee heti maitojunalla kotiin, kun kuulee olevansa tyhmä lehmä - tai siis kun oppii ymmärtämään mitä blöde Kuh tarkoittaa. Toiset säikähtää töitä ja sitä että hoitaminen ei olekaan "hoidan ja ratsastan kolme" vaan teen ainakin 15 boxia, satuloin 5 - 10, ratsastan 5 - 10, puhdistan pihat, varusteet, hevosauton, hevoset, satulahuoneen, jne joka päivä - siis joka päivä, ei viitenä päivänä viikossa.
Näitä maitojunalla kotiin lähteneitä ja lähetettyjä on PALJON, koska ei oikein ymmärretty mitä hoitaminen tarkoittaa. Ei ole otettu selville ja äitikin jätti kertomatta, että työ on muutakin kuin oman huoneen siivoamista ja roskien viemistä. Kukaan ammattilainen ei katsele osaamatonta heikkoa puuhastelijaa, joka kuvittelee, että boxia voi kaivellla 10 minuuttia ja hevosta satuloida vartin tai pidempään tai joka ei osaa nostaa ja rakentaa ripeästi esteitä tai tehdä kauniita lettejä..  - nopaeasti, siististi ja laadukkaasti. Se Liisan kisahevosen hoitaminen niin että Liisan äiti ruokkii ja puhdistaa boxit antaa jonkinverran erilaisen kuvan hoitamisesta kuin minkä saisi jos puhuisi oikean hoitajan kanssa. Mutta nämä maitojunatytöt ja pojat ovat ihan oma lukunsa, eivät hoitajia vaan tavallaan hevosmaailman luusereita. Ja ovat niitä, jotka pitävät maailmaa liian kovana ja loukkantuvat kun joku sanoo vähän pahasti..tai käskee olla ripeä ja saada aikaiseksi hyvää jälkeä. Sehän on henkistä väkivaltaa - työpaikkakiusaamista!!

Hevosenhoitajat ovat aika erilaisia ihmisiä, eihän kukaan ihan tavallinen uhraa kaikkea saadakseen olla orja - ainakaan vapaaehtoisesti. Ne jotenkin myös haluaa nimenomaan uhrata elämänsä. Se on elämäntapa, ei tavallinen työ. Hoitajan vastuulla on kaikki siis ihan kaikki. Monella on omia apulaisiakin ja isoilla talleilla on tallihoitajia, kotihoitajia ym. Hoitaja vastaa siitä, että talli pysyy pystyssä eli käytännössä tallimestarin töistä; hommaa rehut, kuivikkeet, lantalan tyhjennykset ym. Hoitaja vastaa hevosten terveyden ja sairaudenhuollosta, lyö irtokengät ja kutsuu kengittäjän. Hoitaja huolehtii varusteista, monet myös niiden hankinnasta. Hoitaja usein ilmoittaa hevoset kisoihin ja vie ne sinne. Hoitaja satuloi hevoset, auttaa harjoitusten tekemisessä ja usein toimii myös "valmentajana". Monet hoitajat, ne jotka ovat ratsastussuuntautuneita, myös joko liikuttavat hevosia tai jopa myös ratsuttavat. Vaikka ratsastaminen ei olekaan kunnon hoitajan töitä. Pienillä talleilla hoitaja ja ratsastaja tekevät koko urakan yhdesssä ja isoimmilla talleilla on eritasoisia hoitajia ja apulaisia eli hoitajalla on mahdollisuus urakehitykseenkin. Tai sitten hoitajille on jaettu hoitohevoset ja ne tekevät yhteiset hommat kimpassa ja pystyvät sopimaan vapaapäiviäkin. Usein jako on 10 - 15 hevosta/ ihminen hoito, boxit ja satulointi tai ratsastus ja yhteiset hommat päälle.

Useimmilla talleilla on täysi tai puolihoito eli asunto ja ruoat kuuluvat kaikille työntekijöille, toisilla on autokin käytössä. Tämä siksi, ettei menisi aikaa turhaan vaan voisi keskittyä olennaiseen - tehokkuus on ymmäretty kauan ennen muita aloja.

Mutta siis ne hoitajat, niitä on montaa sorttia: yksi ei kiipeä hevosen selkään mistään hinnasta, toinen haaveelee pääsevänsä Kalifiksi kalifin paikalle elikkä huippuratsastajaksi. Toiset haluavat olla koko ajan kisoissa ja tehdä 20 tuntista päivää ja ajaa 2000 km viikossa toisia taas ei saa kotoa mihinkään.
Mutta he ovat kaikki marttyyrejä. He uhrautuvat ja tuntevat uhrautuvansa ja haluavat uhrautua - "ilman minua tästä hommasta ei tulisi mitään". Mutta siitähän heille maksetaan, aika paljonkin - ihan esimiestason palkkaa, sanoo ihminen joka ymärtää rahasta. Mutta Groom ei ajattele rahaa, jos ajattelisi, niin hän olisi valinnut sen hyväpalkkaisen sisätyön. Missä hän tarvitseekaan rahaa? Hän ajattelee itseään tärkeänä kaiken uhraavana korvaamattomana parhaana hoitajana ja vain terveet ja tyytyväiset hevoset, puhdas talli ja tyytyväinen ratsastaja (sekin riittää ettei valita kaikesta) saavat hänet onnelliseksi ja antavat voimia jaksaa.

Miksi? Hevonen. Se hevosen taika. Sitä ei voi selittää. Ja se maailma - sirkuksessa on aina taikaa. Ja tietty turvallisuus. Tallimaailma on pieni ja helppo hallita, se on pahan maailman ulkopuolella. Kilpailupaikat ovat kaikkialla samanlaisia, mutta se on se sosisaalinen elämä - keskiviikkoillasta maanantaiaamuun nähdään kavereita tai ainakin torstaista sunnuntaihin. Se suuri perhe. Sunshinetourissa on järkeä. Ei tarvitse siirtää 1000 hevosta paikasta toiseen joka viikko.

Hevosenhoitajan viikko on helposti 100 tuntia, laiskempi tekisi samat työt 50 tunnissa, mutta hoitaja ei ole laiska. Kaiken on kiillettävä - joka päivä. Se on vähän sellaista hoitajaien keskinäistä kisaakin ja ratsastajan miellyttämistä. Vaikka useimmat ratsastajat välittävät vain peruskunnossapidosta ja kiiltämisestä vain kisoissa. Elikkä se marttyyrius tulee tässäkin esille - on niin kamalasti töitä ja minä vaan teen, en syö, en nuku, vaan teen. Hyvä hoitaja tekee kaikkensa hevosen hyvinvoinnin edestä vaikka voisin käydä pitkähkön kekustelun messinginkiillotusaineen, babyoilin ja tuftuffin päivittäisestä käytöstä tai siis sen tarpeellisuudesta. Ja siitä pitääkö satulahuoneen lattia kontata joka päivä vaiko lakaista päivittäin ja pestä kerran viikossa. Tarviiko hevonen harjata kolmesti päivässä kiiltäväksi, voiko karsinassa olla kakkakokkareita vai ei.. jne jne.. mutta onko marttyyreitä tajuttu koskaan?

Mutta he ovat todella tärkeitä - he ovat kovassa maailmassa hevosen parhaita ystäviä ja ratsastajan sihteeri apulainen ja kaikkea. Korvaamattomia oikeasti. Tai korvattavissa toisella toisen kouluttamalla, mutta näinä aikoina hyviä hevosenhoitajia on tosi harvassa ja viisas ratsastaja saa pitää omaansa kuin kukkaa kämmenellä ettei menetä - hoitajalle tämä tarkoittaa hymyä, kiitosta ja vaikka joksus palkintokukkia.. ei mitään kamalan vaativaa.

Hevosenhoitajat saavat aika helläkätisen kohtelun, koska ne ovat hevosten puolella ja taputtavat hevosta! Ja ovat siitä harvinaisia ihmisiä, että eivät ole kateellisia, eivät pahansuopia, eivät puukota selkään ja auttavat toisiaan ja toistensa ratsastajia. Hevosenhoitajat eivät ole tyhmiä, tyhmät tekee pelkkiä boxeja. Hevosenhoitajat ovat usein ylioppilaita, hyvin arvosanoin. He osaavat organisoida - niin että pienempi firmakin pyörisi tehokkaasti, he osaavat viedä mennessään ja tuoda tullessaan ja ajatella matkalla. He kykenevät kehittämään ja osaavat toimia luovasti. He tekevät siinä 100 tunnissa saman, johon tarvittaisiin 2-4 heikompaa. He ovat hyvässä kunnossa ja vahvoja ja ovat oikeasti PROF, osaavat työnsä, tekevät sen paremmin kuin hyvin, uhraavat lomansa ja vapaa-aikansa hevosilleen eli sitoutuvat työhönsä ja arvostavat sitä. Heissä on kaikki hyvän työntekijän ominaisuudet ja he sijoittuvatkin sisätöihin hyviin tehtäviin, jos vaan haluavat vaihtaa alaa. Paljon paremmin kuinesimerkiksi urheilijat, joilta se harvoin onnistuu. Nämä hoitajan ominaisuudet ovat nykyihmisessä harvinaisia ominaisuuksia. Heistä voisivat kaikki ottaa oppia.

Sudenkuopat? Terveys on kovilla, työ on kovaa . Ja joskus vaarallistakin ...talliin tulee aina nuoria testosteroni poikia, huonotapaisia nuoria oreja, joista pitäisi tehdä jotain. Työttömyydestä ei hyvällä hoitajalla ole vaaraa - jos yhdeltä lähtee sponsori, hoitaja myydään ennen hevosia, ne ovat kaikkein likviidimpiä. Rakastuminen ratsastajaan, se on erityisen kovaa, jos se on yksipuolista, mutta tosi paha juttu kaksipuolisenakin. Silloin hoitajan huonot piilevät puolet tulevat helposti esille. Rakkaus toiseen ihmiseen voi horjuttaa pyyteetöntä rakkautta hevoseen. Jotkut jopa ryhtyvät hoitajiksi päästäkseen lähelle ihannettaan - toiset paremmalla ja toiset huonommalla tuloksella. Ja haasteellista on sekin jos ratsastaja rakastuu hoitajaan, toisin taitava hoitaja kääntänee sen edukseen - rakkauden kohteelle ollaan monesti (tosi ei aina) kiltimpiä. Ratsastajat kun tuppaa olemaan monesti kovin ajattelemattomia ja aika hankaliakin.. Erikoisia kun hekin ovat. Mutta loppujen lopuksi hoitajakin elää oikeaa elämää vaikkei sitä itse haluakaan tajuta. Iloineen ja suruineen.


Read comments (4)


Name    E-mail   
Koodi    

 
 
 
Lisää ilmoitus
Palaute
Ostetaan
Työpaikat


UUTISET

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 51  »

Esteratsastuksessa seitsemän MM-ehdokasta  »

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 50  »

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 49  »

Ratsastuksessa tapahtuu alkaen viikko 48  »


VANHAT UUTISET >

 

Hucki jõesaun

Salman Shoisi kella- ja kullapood

ESHKS

ratsutori

http://arnoya-ari.blogspot.com/

HorseTV

http://www.ultraheli.ee/

Noorhonuste Tšempionaat